Nimeni on Elina Ahde. Olen 18-vuotias ja syntynyt 24.10.2002. Opiskelen kolmatta lukiovuotta Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa A-venäjälinjalla. Kouluni on painottunut kieliin, mikä on antanut minulle etuoikeuden hankkia tietoa esimerkiksi venäläisistä lähteistä, kuten Dozhd-uutiskanavalta. Koulussani ei ole ollut tarjolla erityisesti mediaan keskittyneitä kursseja, mutta suoritin äidinkielen neljännen ja ja viidennen kurssin arvosanalla 8. 

Medioita on monia erilaisia, uusia ja vanhoja. Synnyin tekniikan kehityksen taitekohdassa, jolloin puhelimiin alkoi ilmestyä kosketusnäytöt ja puhelimella saattoi tehdä muutakin kuin soittaa ja pelata matopeliä. Suosituin median muoto ollessani lapsi oli ehdottomasti sarjakuvalehdet, erityisesti Aku Ankka ja Disney-prinsessalehti. Ensimmäisen puhelimeni, Nokian tummanpunaisen simpukkapuhelimen, sain aloittaessani peruskoulun. Silloin käytin sitä tosin vain soittaakseni äidille, missä välipalatarvikkeet ovat. Pian sen jälkeen sain käyttööni äitini vanhan tietokoneen, jolla pelasin paljon erilaisia lasten pelejä. Oli jännittävää, kun isäni loi minulle ensimmäisen tilin sosiaalisessa mediassa, Facebookissa. 

Televisionkatselu on pienempänä toiminut tylsien hetkien viihdyttäjänä. Katsoin milloin mitäkin. Lasten ohjelmat olivat kiinnostavimpia, mutta sairaana kotona ollessa myös esimerkiksi mainoskanavat ja tietovisaohjelmat kelpasivat. Tuntui hauskalta tutkia, miten tunnin mainosohjelmassa mainostettu patja toimi. Myöhemmin katsoin esimerkiksi Galaksia, joka oli tarkoitettu yläkoululaisille. Nykyään katson tositelevisio-ohjelmia ja sarjoja lähinnä Youtubesta tai suoratoistopalveluista. 

Noin 13-vuotiaana liityin Facebookiin. Oli hauskaa, kun pystyin viestittelemään sukulaisten ja luokkatovereiden kanssa jossain, missä pystyin myös päivittämään oman elämän tapahtumista ja sattumuksista muille. Muutama vuosi tämän jälkeen liityin Instagramiin, toki vanhempien luvalla. Aikaisemmin en saanut julkaista omia kuviani Facebookiin, joten olin varovainen myös Instagramissa. Vähitellen aloin julkaista yhä enemmän kuvia sosiaalisessa mediassa, eikä se tuntunut enää ollenkaan pelottavalta. Sosiaalisesta mediasta tuli paikka, jossa pystyin saamaan kavereilta kommentteja ja pystyin seuraamaan myös toisten elämää.

Sosiaalisen median merkitys elämässäni on oikeastaan vain kasvanut. Kun kaikki kaverit ovat sosiaalisessa mediassa, ei itsekään oikein voi jäädä pois. Vaikeina hetkinä voi myös kertoa omista tunteista ja ajatuksista Snapchatissa kavereille tai jopa anonyymisti Jodelissa.

Minulla on paljon kokemusta median käsittelystä erityisesti kesätöiden ansiosta. Vuonna 2019 pääsin töihin Helsingin kaupungin rahoittamaan viestintätoimistoon seitsemän muun nuoren kanssa. Tehtävänämme oli kehittää Helsingin nuorisoneuvoston valitsemia aloitteita. 13-17-vuotiaat nuoret voivat tehdä aloitteen jostakin asiasta, johon toivovat muutosta. Tällainen voi olla esimerkiksi katuvalojen lisääminen tietylle alueelle. Olin mukana kehittämässä aloitteita liittyen seksuaalikasvatuksen lisäämiseen kouluissa ja ruokahävikin vähentämiseen. Pääsin muun muassa haastattelemaan poliitikkoja ja esittelemään työtämme eduskunnassa myöhemmin sinä syksynä. Kokosimme videoita liittyen nykyiseen seksuaalikasvatuksen tilaan. Haastattelimme videoissa asiantuntijoita ja nuoria. Loin ja ylläpidin Facebook- ja Instagram-tilejä, joiden tavoitteena oli kertoa ihmisille seksuaalikasvatuksen alhaisesta tasosta. Kokosimme ryhmäni kanssa molemmista aloitteista raportit, jotka löytyvät linkkien takaa mediadiplomisivultani. Kuukauden pituisen kesätyön aikana toimin kuvaajana, tiiminvetäjänä, editoijana ja graafikkona.

Viestintätoimistotyö johti syksyllä työhön, jossa pääsin päivittämään Ruudin Instagram-tiliä kahden muun nuoren kanssa. Pidimme Instagramissa arvontoja, esittelimme Ruudin toimintaa ja tiedotimme tulevista Helsingin nuorisoneuvoston vaaleista. Seurasimme tarkasti myös RuutiGaalaa ja kiusaamisen vastaista #sydän-tapahtumaa, ja esittelimme RuutiBudjetilla toteutettua nuorten rentoutumiskahvila Bambia, joka toimii Pukinmäessä.

Viestintätoimiston kautta pääsin myös luovuttamaan Nuorten äänen pääministeri Antti Rinteelle ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarille yhdessä mediakasvo Mmiisasin ja muiden nuorten kanssa. Nuorten ääni liittyy kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan. 

Kesällä 2020 aloitin kuukauden mittaisen työn Helsingin Ohjaamolla Kampissa. Ohjaamo tarjoaa apua ja neuvontaa nuorille liittyen tulevaisuuden uravalintoihin ja aikuistumisen kysymyksiin. Ylläpidimme Ohjaamon Instagramia työparini kanssa ja muotoilimme mainoksia. Pidimme myös Ohjaamon työntekijöille koulutuksen, jossa kerroimme, mitkä sosiaaliset mediat olivat suosittuja nuorten keskuudessa. Opetimme myös, miten erilaisia sosiaalisia medioita käytetään. Editoin videon tilaustyönä Women to work -järjestölle, jonka tarkoitus on työllistää ulkomailta saapuneita naisia. 

Minulla on Youtubessa oma kanava, jonne aloin julkaista videoita jo nuorena. Iso osa videoista on poistettu, mutta osa on myös piilotettu kanavalta. Ylivoimaisesti suosituin video kanavallani on video, jolla kerron omista koulukiusaamiskokemuksistani. Videolla on yli 30000 näyttökertaa. Olen tästä hyvin iloinen, sillä aihe on tärkeä. Toinen suosittu aihe kanavallani on ollut oikomishoito.

Kokemusta on kertynyt myös seurakuntatyöstä. Kävin rippileirin kesällä 2017 Kallion seurakunnassa ja sen jälkeen olen toiminut isosena leireillä. Leirien lisäksi seurakunnan nuorisotyö järjestää paljon erilaisia leirejä, matkoja ja tapahtumia, joista päivitetään sosiaaliseen mediaan, erityisesti Instagramiin. Viimeisimpänä osallistuin seurakunnan etäpääsiäisen viettoon. Kuvasin videoita, joissa lauloin erikielisiä lauluja, joita lauletaan ranskalaisessa Taizé-luostarissa, jossa seurakuntamme vierailee joka vuosi. Videot julkaistiin Instagramissa muiden nuorten tekemien videoiden kanssa. Myös rippileireiltä isoset pääsevät päivittämään Instagramin tarinaosioon rippileirin tapahtumista.

Myös pandemia-aikana olen päässyt tekemään paljon sosiaalisen median parissa. Joulukuussa 2020 pääsin mukaan järjestämään kirkon Kauneimmat joululaulut -etätapahtumaa. Videoimme kirkon bändin kanssa kappaleet, joihin pääsin mukaan laulamaan toisen nuoren kanssa. Editoin ja latasin videon Youtubeen.

Kun olemme joutuneet olemaan kotona, emmekä ole päässeet kouluun, olemme kuvanneet Koronapäiväkirjoja Kallion seurakunnan nuorisotyön Instagram-tilille. Videot olivat vapaamuotoisia, mutta itse kuvasin asioita, joita tein päivän aikana. Kuvasin myös videon, jossa näytin, miten teen joulumeikin.